From the Echoes of Dreams: A poem for Kaija Saariaho

Kaiunta   

juhlaruno Kaija Saariaholle

Siitä täyteydestä
että voi näyttäytyä sateen ilmeelle ja muistaa sitä lumella
että voi paisteella vuolla mandoliinileikkeen
ja astella kumisaappaissa pitkiin valoihin, siellä
mittailla valtavuutta joka rakentaa leirin kaksoiskokonuotin kylkeen 

Siitäkin
että voi poimia oljenkultaisen helinän suovasta, välittää
viereen, vierustoverille
pitkin poskea juoksemaan
       risteämään
ja siitä että näkymätön, kuulumaton
käsitettävä            oi, niin käsitettävä!
voi vieriä kohti, kohota kaukaa lähelle
            kätköjämme
              löydäntäämme
ja tavoittaa kaikkikatsovan syvyyden annin, joka väkivahvana joustaa
ja vastaa että voi paketoida jotain siitä ja jakaa 

Ja siitä että voi kuulla heidän askelluksensa, Clémencen, Émilien ja sen joka hetken
         eli kai puuna, voi huomata senkin
ja maistella työtä, muistaa
ettei tässä kaikki
mitä vieressä tapahtuu ja jossakussa, joissakuissa tuolla
        meissä
korvalehtiemme lämmön suojissa
ilosta valppaina kiitämme
siitä että näin kaiut

From the Echoes of Dreams

Anniversary poem for Kaija Saariaho

For the sheer richness
that we may confront the mien of the rain and remember it with snow
that in the sunshine we can slice a sliver of mandolin
and in rubber boots tread into the long illuminations, there to measure
the infinity that builds a lodging by the breve of the campfire

For the chance
to pluck a flaxen chime from a haystack, pass it
along, run it across
a companion’s cheek
                     hither and thither
and for then the invisible, the inaudible
the palpable                        oh how palpable!
to rise up from afar, surge towards us
                     our stashes
                                           our treasures
and touch the apex of an all-seeing profundity that arches so mightily
and allows us to preserve even a whisper of it and to share it

And that we may hear their footsteps, Clémence, Émilie and one who lived
                     yearning, that we may notice this too
and savour such an oeuvre, remember
that this is far from all
that happens next, to us, in others far away
                     within us
there in the sheltered warmth of our earlobes
ardent with joy we thank you
for thus, I see,
you echo

Marjo Heiskanen (translated from the Finnish by David Hackston)